Kun treenaa koko porukalla harvakseltaan, yhteistreeneihin kerääntyy tappotahtisuus. Yritimme haukata kakkua, joka koostui Elsan ja Niinan opettaman Sambia-jortsun pohjista, Neukkonostalgia-aloituksesta patsasmerineen ja äkäisine mummoineen, Toveri vai petturi -kuorosta, kotimaisista nykyvasemmistoaktivisteista ja ekasta henkilökohtaisesta puheenvuorosta. Ja onnistuimmekin siinä, melko hyvin. Kakkosen ekat 20-25 minsaa siis jotenkin hallussa tai tiedossa. Pikkuisen jäi mietittymään, miten leikkaus vanhasta vasemmistosta nykypäivän tunnelmiin tapahtuu, tai miten sen pitäisi tapahtua. Käsite "vanha vasemmisto" on monella tapaa edelleen elossa ja monen uudistumispyrkimyksen tukkeena. Siinä mielessä se kulkee väistämättä koko näytöksen halki, mutta poteroihin ei haluaisi jäädä junnaamaan.
Loppusuora on todella alkanut, tuumasi moni lauantaipuhteen tauottua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti