Tärkeimmät lähteet
Sauli Ahvenjärvi, Paavo Arhinmäki, Outi Alanko-Kahiluoto, Pekka-Eric Auvinen, Marcus Bachmann, Michele Bachmann, Katarina Baer, Turo Bergman, Silvio Berlusconi, Anders Behring Breivik, Lisa Bjurwald, Johan Bäckman, David Cameron, Dokumenttiprojekti/Yle, Eeva-Johanna Eloranta, Marie-Louise Enderbeit, Eeva Eronen, Euromayday-verkosto, fifi.voima.fi, Giancarlo Gentini, Pekka Haavisto, Jörg Haider, Jussi Halla-aho, Lauri Heikkilä, Tommi Hoikkala, hs.fi, Jera Hänninen, Jyri Hänninen, Siv Jensen, Kimmo Jylhämö, kainuunsanomat.fi, kansanuutiset.fi, Pentti Kettunen, Esa Kirkkopelto, Pia Kjaersgaard, Johanna Korhonen, Gabor Korosi, Hille Koskela, Janne Kuusi, Merja Kyllönen, Jaakko Laakso, Osama bin Laden, Jan Liesaho, Liisa Liimatainen, Pentti Linkola, Peter Lodenius, Susanna Luikku, Veera Luoma-aho, Merja Mäkisalo-Ropponen, Jean Marie Le Pen, megafoni.org, Katri Merikallio, Angela Merkel, minedu.fi/OPM, Oszkar Molnar, Teemu Mäki, Jiri Nieminen, Katariina Numminen, nimettömät anarkistit, Barack Obama, Pentti Oinonen, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Pontus Purokuru, Magnus Ranstorp, Hannu Reime, Antti Ronkainen, Markku Ruotsila, Wille Rydman, Atlas Saarikoski, Janne Saarakkala, Hannu Salama, Tuomas Sallinen, Nicolas Sarkozy, Miika Saukkonen, Jani Saxell, Kalle Seppä, Timo Soini, Sinikka Sokka, suomenkuvalehti.fi, Juha Suoranta, Eero Suutari, Jan Södersved, takku.net, Jari Tamminen, tiede.fi, Salla Tuomivaara, Tytti Tuppurainen, Oras Tynkkynen, Tommi Uschanov, Varasta jotain –liike, Vasemmistotaiteilijoiden ja kulttuurityöntekijöiden toimintaryhmä VATAK, verkkomedia.org, Wikipedia, Geert Wilders, yle.fi, youtube.com, Vladimir Zirinovski, Slavoj Zizek, Jimmie Åkesson, Walter Ötsch
keskiviikko 30. marraskuuta 2011
tiistai 29. marraskuuta 2011
Kolme ja 25 yötä jouluun
Toinen läpimeno onnellisesti takana. Onneksi esityskaudellakaan ei ole kovin montaa peräkkäisen vedon iltaa; jos on ohjaaja uupeluksissa, se on pientä verrattuna siihen fyysiseen höykytykseen, mihin esiintyjät joutuvat (ja pääsevät). On siis töitätehnyt olo, vaikka matkaa on vielä.
Päivän vedossa oli paljon ravitsevaa, kokonaista, toimivaa, esityksenkaltaista. Teknisten korjailujen ohessa esitykseen kaipaa vielä terävämpiä särmiä, asioiden viemistä tappiinsa ja tiettyä vaaran tuntua. Läpimenovaihe tuottaa monesti tietynlaista liudentumista: alkaa hahmottua miten tässä esityksessä ollaan, opitaan reitit, iskut, tekniikat ja estetiikat. Vaarana on se, että kokonaisuuden ajattelu syö osien terävyyttä ja sitä kautta koko esityksen kirkkautta. Pitäisi malttaa luottaa katsojien yhdistelykykyyn ja pitää kussakin kohtauksessa tai jaksossa oma harjoiteltu tai sovittu ominaislaatunsa.
Mutta tämäkin tuntuu hienosäädöltä, tarkentavalta asialta; porukka ja esitys alkaa olla valmis kohtaamaan yleisön. Sopii toivoa, että torstain kenraaliin saadaan väkeä paikalle.
Päivän vedossa oli paljon ravitsevaa, kokonaista, toimivaa, esityksenkaltaista. Teknisten korjailujen ohessa esitykseen kaipaa vielä terävämpiä särmiä, asioiden viemistä tappiinsa ja tiettyä vaaran tuntua. Läpimenovaihe tuottaa monesti tietynlaista liudentumista: alkaa hahmottua miten tässä esityksessä ollaan, opitaan reitit, iskut, tekniikat ja estetiikat. Vaarana on se, että kokonaisuuden ajattelu syö osien terävyyttä ja sitä kautta koko esityksen kirkkautta. Pitäisi malttaa luottaa katsojien yhdistelykykyyn ja pitää kussakin kohtauksessa tai jaksossa oma harjoiteltu tai sovittu ominaislaatunsa.
Mutta tämäkin tuntuu hienosäädöltä, tarkentavalta asialta; porukka ja esitys alkaa olla valmis kohtaamaan yleisön. Sopii toivoa, että torstain kenraaliin saadaan väkeä paikalle.
maanantai 28. marraskuuta 2011
sunnuntai 27. marraskuuta 2011
Ja sunnuntain jälkeen näin
Tuhti ja huojentava päivä takana: loppu toimii ja kakkonen kulkee. Ihan viimeisen kohtauksen suhteen aika moni asia jäi vielä auki, mutta huomiseen läpimenoon voidaan suhtautua luottavaisin mielin: homma tulee toimimaan. Alle tarvitaan reilusti toistoja, sinnikästä pähkinänpurentakykyä, valot ja vimmaista hengennostatusta. Duunia on, ja se on vaan hyvä. Maanantai ja tiistai mennään läpimenojen tahtiin, keskiviikkona ja tarvittaessa päivisin korjaillaan ja rakennetaan uusiksi mitä täytyy.
Enää ei oikein harjoitusten ulkopuolella pääse irtautumaan toisiin maisemiin, aatoksiin. Nollaushetkistä ei olisi haittaa, mutta rytinän kestää kyllä näinkin, kun tietää kuinka vähän on ensimmäiseen määränpäähän.
Tiistainen pressi panee tuumailemaan jo sanankäänteitä esityksen tavoitteiden ja kuvauksen ("myynnin") suhteen. Todellisuus sellaisenaan näyttämölle -efektiä pitäisi jotenkin avata, siihenhän tämä rajuus, karheus ja ajankohtaisuus perustuu. Se suhde on ilahduttavan streitti läpi esityksen; kaikki turha vertauskuvallisuus, siisteys ja koristelu on jätetty sikseen. Dokumentaarista muotoa, radikaalin esityksen tavoitetta ja prosessin työstötapaakin voisi purkaa, sikäli kun ne ketään kiinnostavat. Mmm.
Porukan draivia katellessa alkaa tulla jo ylpeä olo: kaikesta aistii energisen tahtotilan. Muutamat passiiviset hetket harjoitusten ja kahluiden keskellä tosin palauttavat nopeasti maan pinnalle. Pelkkä esityksestä selviytyminenkin vaatii sellaista keskittymistä ja kurinalaisuutta, joka käy hankalaksi jos mieli on yhtään väsynyt tai ajatukset toisaalla.
Harjoitukset jatkuvat.
Enää ei oikein harjoitusten ulkopuolella pääse irtautumaan toisiin maisemiin, aatoksiin. Nollaushetkistä ei olisi haittaa, mutta rytinän kestää kyllä näinkin, kun tietää kuinka vähän on ensimmäiseen määränpäähän.
Tiistainen pressi panee tuumailemaan jo sanankäänteitä esityksen tavoitteiden ja kuvauksen ("myynnin") suhteen. Todellisuus sellaisenaan näyttämölle -efektiä pitäisi jotenkin avata, siihenhän tämä rajuus, karheus ja ajankohtaisuus perustuu. Se suhde on ilahduttavan streitti läpi esityksen; kaikki turha vertauskuvallisuus, siisteys ja koristelu on jätetty sikseen. Dokumentaarista muotoa, radikaalin esityksen tavoitetta ja prosessin työstötapaakin voisi purkaa, sikäli kun ne ketään kiinnostavat. Mmm.
Porukan draivia katellessa alkaa tulla jo ylpeä olo: kaikesta aistii energisen tahtotilan. Muutamat passiiviset hetket harjoitusten ja kahluiden keskellä tosin palauttavat nopeasti maan pinnalle. Pelkkä esityksestä selviytyminenkin vaatii sellaista keskittymistä ja kurinalaisuutta, joka käy hankalaksi jos mieli on yhtään väsynyt tai ajatukset toisaalla.
Harjoitukset jatkuvat.
Aamufiilarit
Huomenia! Viimeistä sunnuntaita viedään pian. Eilen täpäkällä tahdilla kaikista biiseistä ykkösen ongelmakohtien kautta kakkosen lopun hitaaseen jyystöön. Sen verta ylimitoitettu oli aikataulusuunnitelma, että kakkosen ensimmäinen läpimeno siirtyy huomiselle. Parempi panna palikat ensin kuntoon ja läpimenoilla vasta sitten.
On tässä aika viuhtova ja runnova olo. Hyvässäkin mielessä, vaikka kyllä lisäiltoja saisi olla edes muutama. Jotain kuvaa, että jo treenien alussa porukka tuntuu vähän jännittyneeltä: ratkottavaa riittää ja stressinsietokykyä kysytään toden teolla. Mutta asenne on kohdallaan: tässä vaiheessa pitääkin vaatia itseltään ja kollegoiltaan paljon. Keskinkertainen suttuilu jääköön muiden hommiksi.
Siis mielellä kirkkaalla uutta treenipäivää kohti!
On tässä aika viuhtova ja runnova olo. Hyvässäkin mielessä, vaikka kyllä lisäiltoja saisi olla edes muutama. Jotain kuvaa, että jo treenien alussa porukka tuntuu vähän jännittyneeltä: ratkottavaa riittää ja stressinsietokykyä kysytään toden teolla. Mutta asenne on kohdallaan: tässä vaiheessa pitääkin vaatia itseltään ja kollegoiltaan paljon. Keskinkertainen suttuilu jääköön muiden hommiksi.
Siis mielellä kirkkaalla uutta treenipäivää kohti!
perjantai 25. marraskuuta 2011
torstai 24. marraskuuta 2011
Terve todellisuus, terve teatteri
Siirretään ääriliikkeiden todellisuus suoraan näyttämölle. Tuodaan näyttämölle se mikä meitä ympäröi ja meidät lävistää. Tunkeudutaan todellisuuteen. Luodaan sitä uudelleen.
Siinä tiivistetysti Radixin teho ja ajankohtaisuus. Syksyn pimenevinä iltoina moni teatterinystävä kaipaa etäännytystä, irtiottoa arjesta. Kaikille heille voi lämpimästi suositella jotain toista esitystä. Tai ehkä Radixkin etäännyttää, ainakin välittömästi omaa elämänhyrrää koskevista iloista ja murheista - pakottaa ajattelemaan toisia ja Toista.
Terve Breivik. Terve fundamentalistit. Terve muslimit ja islamistit. Terve Suomen eduskunta. Terve CDU, Vapauden Kansa, Edistyspuolue, Kansanpuolue, FPÖ, Fidesz, Ruotsidemokraatit, Persut. Terve Jobbik. Terve nationalistit, skinheadit ja rasistit. Terve eliitti. Terve Laku-Pekka, Tintti ja Suomen Leijona.
Terve vähemmän vaatijat. Terve ympäristösoturit. Terve Berliinin autonomit ja Lontoon mellakoitsijat. Terve Arabikevät, terve Amerikan syksy. Terve CIA. Terve Zizek, terve teatterialan edunvalvojat. Terve Gandhi, terve Assange. Terve mummot. Terve Lenin, terve Che ja Mao. Terve Suoranta, terve Linkola, terve Mäki ja Arhinmäki.
Eilen illalla pantiin päätökseen harjoituskausi iltaryhmän omien treenien osalta. Jäljellä on pari aamuryhmän aamua ja yhteiset loppumetrit. Työstettiin huutojaksoa Arabikevääseen ja Amerikan syksyyn, Nationalismi-potpuria, skinikohtausta, islamia ja juontoja. Tänään ykkösen läpimeno. Kakkonen on edelleen enemmän kesken, hajallaan ja kuljetusten suhteen avonainen, mutta viikonloppuna pitäisi hyvin ehtiä melskaamaan sen äärellä.
Siinä tiivistetysti Radixin teho ja ajankohtaisuus. Syksyn pimenevinä iltoina moni teatterinystävä kaipaa etäännytystä, irtiottoa arjesta. Kaikille heille voi lämpimästi suositella jotain toista esitystä. Tai ehkä Radixkin etäännyttää, ainakin välittömästi omaa elämänhyrrää koskevista iloista ja murheista - pakottaa ajattelemaan toisia ja Toista.
Terve Breivik. Terve fundamentalistit. Terve muslimit ja islamistit. Terve Suomen eduskunta. Terve CDU, Vapauden Kansa, Edistyspuolue, Kansanpuolue, FPÖ, Fidesz, Ruotsidemokraatit, Persut. Terve Jobbik. Terve nationalistit, skinheadit ja rasistit. Terve eliitti. Terve Laku-Pekka, Tintti ja Suomen Leijona.
Terve vähemmän vaatijat. Terve ympäristösoturit. Terve Berliinin autonomit ja Lontoon mellakoitsijat. Terve Arabikevät, terve Amerikan syksy. Terve CIA. Terve Zizek, terve teatterialan edunvalvojat. Terve Gandhi, terve Assange. Terve mummot. Terve Lenin, terve Che ja Mao. Terve Suoranta, terve Linkola, terve Mäki ja Arhinmäki.
Eilen illalla pantiin päätökseen harjoituskausi iltaryhmän omien treenien osalta. Jäljellä on pari aamuryhmän aamua ja yhteiset loppumetrit. Työstettiin huutojaksoa Arabikevääseen ja Amerikan syksyyn, Nationalismi-potpuria, skinikohtausta, islamia ja juontoja. Tänään ykkösen läpimeno. Kakkonen on edelleen enemmän kesken, hajallaan ja kuljetusten suhteen avonainen, mutta viikonloppuna pitäisi hyvin ehtiä melskaamaan sen äärellä.
keskiviikko 23. marraskuuta 2011
Tämmönen pikainen
Rupee olemaan hahmollaan koko kokonaisuus. Ainakin ohjaajalle. Eilen aloitettiin viikko parvielon työstöllä ensimmäiseen muotoonsa, jenkkipätkän musatreenillä ja tanssilla henkien edestä. Tänään sitte alkaa aamugruponkin loppukiihdytys. Pari päivää menee viilaten ja höyläten, torstaina ja lauantaina sitten puolikkaiden läpikahluiden kimppuun.
Onhan tässä yhdeksän jäljellä.
Onhan tässä yhdeksän jäljellä.
sunnuntai 20. marraskuuta 2011
lauantai 19. marraskuuta 2011
Ankara ele
Kuusituntinen lauantaipuhde iltaryhmän kanssa takana. Käveltiin kakkonen läpi Ajan henki -biisiin asti, tsekattiin ykkösen vaihdot ja musaiskut, treenattiin huutokuoroa ja nationalismi-potpuria, kopaistiin Jobbikia ja solidaarisuus-osiota. Huomenna tarkempaan kakkosnäytöksen syyniin koko porukan kanssa.
Päivän päätteeksi pureuduimme hetkeksi porukan ajatuksiin auttamisesta, aktivismista ja solidaarisuudesta; maailmanparannuksen perustuskaan, Afrikan ja läntisen Euroopan väliseen kontrastiin, riittämättömyyden ja avuttomuuden tunteisiin, ulkokohtaisuuteen, nihilismiin, kyynisyyteen ja sisäiseen vimmaan.
Samoilla tienoilla höpöttelin jotain rentouden etsimiseen liittyvää suhteessa kaikkiin esityksen ns. juontoihin. Molemmissa pätkissä (auttamiskohtaus, juonnot) ongelmat ja kipuilu liittyy henkilökohtaisuuteen tai omakohtaisen otteen puutteeseen. Juonnoissa mennään helposti juhlavaa kaarta, pölötellään mitä plari suuhun käskee ja käytetään vähäisesti omaa ajatustyötä. Tekstin käsittelystä puuttuu omakohtaisuutta, suoruutta, rohkeutta ja tiettyä provosoivuuttakin ("rentous" tulee ajatella nimenomaan tätä kautta). Auttamisosion suhteen ensimmäisissä keskusteluissa on taas välittynyt kammo siitä, ettei tiedä miten päin tässä olisi tai pitäisi olla: haastetta riivaa oman ajattelun puute tai kuvitelma siitä, että olisi olemassa jokin tietty oikea tapa tai tekniikka suorittaa annettu tehtävä.
Henkilökohtaistaminen on paljolti aiheen ottamista omakseen; ei vain ryhmämme yhteiseksi, vaan lihaksi ja vereksi sen jokaisessa jäsenessä. Se kysyy vastuunkantamista, omapäisyyttä ja uskallusta toimia niin kuin sydän, pää, kapinahenki tai jokinoikku sanoo. Ei riitä, että ottaa vastaan ohjaajan luoman raamin: on vietävä sitä itse pidemmälle, työstettävä oma kulma (ristiriitaiseksi, kirkkaaksi, miksi hyvänsä) ja käytännön reitti. Mitä henkilökohtaisemmaksi ja ajankohtaisemmaksi, sitä parempi.
Esityksen jokaisen kohtauksen läpäiseviä periaatteita ovat radikalismin ja ääriliikkeiden kriittinen tutkiminen. Mutta pätkät läpäisee yhtä hyvin ajan- ja omakohtaisuuden vaade. Se mikä ei herätä minussa mitään, ei herätä sitä katsojissakaan. Se mikä panee minut liikkeelle, saa hermostuneeksi tai säilyttää perustavanlaatuisen ratkaisemattomuutensa, voisi kuvitella saavan saman kouristuksen aikaan myös toisaalla.
Itseään (ketään) ei sovi päästää vähällä, muistutteli ohjaaja iltamyöhään itselleen.
Päivän päätteeksi pureuduimme hetkeksi porukan ajatuksiin auttamisesta, aktivismista ja solidaarisuudesta; maailmanparannuksen perustuskaan, Afrikan ja läntisen Euroopan väliseen kontrastiin, riittämättömyyden ja avuttomuuden tunteisiin, ulkokohtaisuuteen, nihilismiin, kyynisyyteen ja sisäiseen vimmaan.
Samoilla tienoilla höpöttelin jotain rentouden etsimiseen liittyvää suhteessa kaikkiin esityksen ns. juontoihin. Molemmissa pätkissä (auttamiskohtaus, juonnot) ongelmat ja kipuilu liittyy henkilökohtaisuuteen tai omakohtaisen otteen puutteeseen. Juonnoissa mennään helposti juhlavaa kaarta, pölötellään mitä plari suuhun käskee ja käytetään vähäisesti omaa ajatustyötä. Tekstin käsittelystä puuttuu omakohtaisuutta, suoruutta, rohkeutta ja tiettyä provosoivuuttakin ("rentous" tulee ajatella nimenomaan tätä kautta). Auttamisosion suhteen ensimmäisissä keskusteluissa on taas välittynyt kammo siitä, ettei tiedä miten päin tässä olisi tai pitäisi olla: haastetta riivaa oman ajattelun puute tai kuvitelma siitä, että olisi olemassa jokin tietty oikea tapa tai tekniikka suorittaa annettu tehtävä.
Henkilökohtaistaminen on paljolti aiheen ottamista omakseen; ei vain ryhmämme yhteiseksi, vaan lihaksi ja vereksi sen jokaisessa jäsenessä. Se kysyy vastuunkantamista, omapäisyyttä ja uskallusta toimia niin kuin sydän, pää, kapinahenki tai jokinoikku sanoo. Ei riitä, että ottaa vastaan ohjaajan luoman raamin: on vietävä sitä itse pidemmälle, työstettävä oma kulma (ristiriitaiseksi, kirkkaaksi, miksi hyvänsä) ja käytännön reitti. Mitä henkilökohtaisemmaksi ja ajankohtaisemmaksi, sitä parempi.
Esityksen jokaisen kohtauksen läpäiseviä periaatteita ovat radikalismin ja ääriliikkeiden kriittinen tutkiminen. Mutta pätkät läpäisee yhtä hyvin ajan- ja omakohtaisuuden vaade. Se mikä ei herätä minussa mitään, ei herätä sitä katsojissakaan. Se mikä panee minut liikkeelle, saa hermostuneeksi tai säilyttää perustavanlaatuisen ratkaisemattomuutensa, voisi kuvitella saavan saman kouristuksen aikaan myös toisaalla.
Itseään (ketään) ei sovi päästää vähällä, muistutteli ohjaaja iltamyöhään itselleen.
perjantai 18. marraskuuta 2011
Euroopan häpeä
Lisa Bjurwaldin teos "Euroopan häpeä - rasistien voittokulku" on tällä viikolla vihdoin ilmestynyt myös suomeksi. Hain hetki sitten kirjan suomalaisesta ja harmittelen jo sivulla 45, ettei ole 600 euroa ylimääräistä: sillä saisi kipaleen koko työryhmälle.
Hyytävää kamaa. Suosittelen poikkeuksellisen lämpimästi.
Hyytävää kamaa. Suosittelen poikkeuksellisen lämpimästi.
Kaksi viikkoa
Lueskelin aamun ratoksi vanhoja merkintöjä tästä blogista, sen alkumetreiltä. Hauskaa nähdä, miten prosessin ensimmäiset lähtöpisteet ja tavoitteet toteutuvat esityksen tasolla (tsekkaa tammikuun merkinnät).
Radikalismi on asioiden juurille menemistä. Kurotammeko sinne asti? Yltääkö analyysi riittävän pitkälle? Onko esitys riittävän historiatietoinen ja silti kiinni tässä päivässä?
Prosessin varrella on tullut monesti mieleen, että tätä ajankohtaisemmaksi ei tutkimuskohde/esitys oikein voi muodostua. Poikkeaman alkuperäisistä hahmotelmista tekee oikeastaan erilaisten ääriliikkeiden voimakas osuus esityksessä. Ääriliikkeiden nousussa ei sinänsä aina ole kysymys radikalismista, mutta niissä on (pelottavaa) potentiaa.
Oma suhteeni radikalismiin on ilahduttavalla tavalla tarkentunut. Siinä missä viime keväänä ajatus radikalismin mahdollisuudesta tuntui aika vaikeasti hahmotettavalta asialta, nyt ainakin hahmottaa maastot ja tunnot, joista liikehdintä voi kummuta. Aiheen äärellä oleminen on ollut siinä mielessä valaisevaa, sivistävää ja rohkaisevaa.
Millä muotoa esitys itsessään sitten on radikaalia taidetta - tai lähestyy sitä? En osaa vastata vielä. Keinoissa, tyyleissä, käytännön ratkaisujen tasolla koira ei ole karvoistaan päässyt, mutta se ei ole liiemmin haitannut. Olisi absurdia vaatia itseltään totaalista uusiutumista; esityskieli on minun, meidän ja aiheemme näköinen ja uskon että se riittää pitkälle.
Edessä on esityksen lopetuksen miettiminen. Olen koittanut antaa asian syntyä hitaasti. Joitain ratkaisuja kakkosen suhteen on tehty ehkä kiireenkin vimmassa, mutta finaalin suhteen ei auta hermoilla.
Jotenkin niiden hetkien tulisi taipua uudeksi todellisuudeksi.
Radikalismi on asioiden juurille menemistä. Kurotammeko sinne asti? Yltääkö analyysi riittävän pitkälle? Onko esitys riittävän historiatietoinen ja silti kiinni tässä päivässä?
Prosessin varrella on tullut monesti mieleen, että tätä ajankohtaisemmaksi ei tutkimuskohde/esitys oikein voi muodostua. Poikkeaman alkuperäisistä hahmotelmista tekee oikeastaan erilaisten ääriliikkeiden voimakas osuus esityksessä. Ääriliikkeiden nousussa ei sinänsä aina ole kysymys radikalismista, mutta niissä on (pelottavaa) potentiaa.
Oma suhteeni radikalismiin on ilahduttavalla tavalla tarkentunut. Siinä missä viime keväänä ajatus radikalismin mahdollisuudesta tuntui aika vaikeasti hahmotettavalta asialta, nyt ainakin hahmottaa maastot ja tunnot, joista liikehdintä voi kummuta. Aiheen äärellä oleminen on ollut siinä mielessä valaisevaa, sivistävää ja rohkaisevaa.
Millä muotoa esitys itsessään sitten on radikaalia taidetta - tai lähestyy sitä? En osaa vastata vielä. Keinoissa, tyyleissä, käytännön ratkaisujen tasolla koira ei ole karvoistaan päässyt, mutta se ei ole liiemmin haitannut. Olisi absurdia vaatia itseltään totaalista uusiutumista; esityskieli on minun, meidän ja aiheemme näköinen ja uskon että se riittää pitkälle.
Edessä on esityksen lopetuksen miettiminen. Olen koittanut antaa asian syntyä hitaasti. Joitain ratkaisuja kakkosen suhteen on tehty ehkä kiireenkin vimmassa, mutta finaalin suhteen ei auta hermoilla.
Jotenkin niiden hetkien tulisi taipua uudeksi todellisuudeksi.
torstai 17. marraskuuta 2011
Rauha ja Mikkeli
Einonpäiväbuugie. Aamuryhmän kera kakkosen uutta ("Solidaarisuus ja kansalaisaktivismi), Leilan tarinaa, Ajan henki-biisiä skarpatulla tekstillä, oikeistopopulisteja ja vaihtoja. Hetkellinen kiireettömyyden tyven, asiat etenevät verkkaisesti, tyypit tietävät mitä tekevät. Tekstin tasolla kaikki palaset loppukohtausta lukuun ottamatta ovat nyt olemassa. Ei voi huokaista, mutta suunta on oikea.
Mikkelistä Työväen Näyttämöpäiviltä tulee vartin päästä hyviä uutisia.
Mikkelistä Työväen Näyttämöpäiviltä tulee vartin päästä hyviä uutisia.
keskiviikko 16. marraskuuta 2011
Pikaisia
16 päivää. Ollaan kertailtu alkuviikko muutamia asioita ykköseltä ja työstetty kahta kakkosen pätkää, joista toinen käsittelee (vasemmisto)väkivallan oikeutusta ja toinen slavoj zizekin "hengessä" 2010-luvun teatterin mahdollisuuksia vallan kritiikkiin. Työskentely on täsmentävää. Ykkösen osalta eteenpäin on menty erityisesti silloin, kun toistoja on saatu riittävästi alle - teho näkyi esimerkiksi kansanedustajat-osion jyystämisessä. Ajan vähyys tuottaakin piskuisia haasteita nimenomaan suhteessa toiston puutteeseen; moni ykkösen ns. ongelmakohta kaipaisi vain harjoitusta, harjoitusta, harjoitusta.
Kakkosen vasemmistoradikalismia esittävästä osuudesta puuttuu oikeastaan enää yksi iso palanen. Sen jälkeen päästään loppuhorisontin kimppuun. Sunnuntaina ois tavoitteena kahlata liki koko näytös läpi.
Kakkosen vasemmistoradikalismia esittävästä osuudesta puuttuu oikeastaan enää yksi iso palanen. Sen jälkeen päästään loppuhorisontin kimppuun. Sunnuntaina ois tavoitteena kahlata liki koko näytös läpi.
lauantai 12. marraskuuta 2011
Yhteistä hyvää
Kun treenaa koko porukalla harvakseltaan, yhteistreeneihin kerääntyy tappotahtisuus. Yritimme haukata kakkua, joka koostui Elsan ja Niinan opettaman Sambia-jortsun pohjista, Neukkonostalgia-aloituksesta patsasmerineen ja äkäisine mummoineen, Toveri vai petturi -kuorosta, kotimaisista nykyvasemmistoaktivisteista ja ekasta henkilökohtaisesta puheenvuorosta. Ja onnistuimmekin siinä, melko hyvin. Kakkosen ekat 20-25 minsaa siis jotenkin hallussa tai tiedossa. Pikkuisen jäi mietittymään, miten leikkaus vanhasta vasemmistosta nykypäivän tunnelmiin tapahtuu, tai miten sen pitäisi tapahtua. Käsite "vanha vasemmisto" on monella tapaa edelleen elossa ja monen uudistumispyrkimyksen tukkeena. Siinä mielessä se kulkee väistämättä koko näytöksen halki, mutta poteroihin ei haluaisi jäädä junnaamaan.
Loppusuora on todella alkanut, tuumasi moni lauantaipuhteen tauottua.
Loppusuora on todella alkanut, tuumasi moni lauantaipuhteen tauottua.
perjantai 11. marraskuuta 2011
Kolme viikkoa.
Pikkunippu hyviä harjoituksia taas takana. Yhtäältä siksi, että ne ovat ajaneet sisemmäs toisen näytöksen maisemiin, yhtäältä siksi että jotain konkreettistakin on saatu aikaiseksi. Paperilla kakkosesta on olemassa ehkä 50-60%, jotenkin treenattuna 20-30%.
Moninainen ja itsekriittinen. Nämä ominaisuudet korostuvat jaksossa ainakin tällä hetkellä. Se tuntuu hyvältä sikäli, että ne kuvastavat myös aihetta ja suhdettamme (suhteitamme) siihen. Iloa, energiaa ja väkeviä hetkiä kaipaa toki vielä lisää.
Päiviin ei mahdu nyt juuri muuta. Se tuntuu myös nautinnolliselta; saa viettää viimeiset treeniviikot Radixin kanssa intensiteetillä, kiihtyillen ja matkantekoa kihdyttäen. Samalla viikot haihtuvat aika huimaa tahtia - tuntuu käsittämättömältä että taas eletään yhtä perjantaita, että pian tämä isoksi ja tärkeäksi muotoutunut työ on ensi-illassaan.
Tänään tehtiin aamuryhmän kanssa kohtausta nimeltä Vasemmistoväkivalta. Kulma tulee niin Lontoon mellakoiden, Berliinin autonomien kuin Yhdysvaltojen ympäristösotureiden, heidän oman väkivaltaisuutensa ja heihin kohdistuvan viranomaisväkivallan kautta. Täpäkkä, simppeli pätkä, jonka toimiminen teki iloiseksi. Kivaa siinä on myös, että asiat jätetään sopivasti katsojien pureskeltavaksi. Ykkösellä varsinkin on vielä liikaa valmiiksi pureskeltua ja pateettisesti tulkittua kamaa. Se onkin sellainen oma helmasynti, mikä näkyy eritoten alustusten tasolla - juontomateriaalin sisäistämisessä tuntuu olevan monella vielä paljon tekemistä - ja minulla ohjaamista.
Moninainen ja itsekriittinen. Nämä ominaisuudet korostuvat jaksossa ainakin tällä hetkellä. Se tuntuu hyvältä sikäli, että ne kuvastavat myös aihetta ja suhdettamme (suhteitamme) siihen. Iloa, energiaa ja väkeviä hetkiä kaipaa toki vielä lisää.
Päiviin ei mahdu nyt juuri muuta. Se tuntuu myös nautinnolliselta; saa viettää viimeiset treeniviikot Radixin kanssa intensiteetillä, kiihtyillen ja matkantekoa kihdyttäen. Samalla viikot haihtuvat aika huimaa tahtia - tuntuu käsittämättömältä että taas eletään yhtä perjantaita, että pian tämä isoksi ja tärkeäksi muotoutunut työ on ensi-illassaan.
Tänään tehtiin aamuryhmän kanssa kohtausta nimeltä Vasemmistoväkivalta. Kulma tulee niin Lontoon mellakoiden, Berliinin autonomien kuin Yhdysvaltojen ympäristösotureiden, heidän oman väkivaltaisuutensa ja heihin kohdistuvan viranomaisväkivallan kautta. Täpäkkä, simppeli pätkä, jonka toimiminen teki iloiseksi. Kivaa siinä on myös, että asiat jätetään sopivasti katsojien pureskeltavaksi. Ykkösellä varsinkin on vielä liikaa valmiiksi pureskeltua ja pateettisesti tulkittua kamaa. Se onkin sellainen oma helmasynti, mikä näkyy eritoten alustusten tasolla - juontomateriaalin sisäistämisessä tuntuu olevan monella vielä paljon tekemistä - ja minulla ohjaamista.
keskiviikko 9. marraskuuta 2011
Parvet, ChéKomMao ja Degrowth
Kakkosta mennään täyttä häkää, verkkaisesti kiirehtien. Ollaan työstetty neukkuhuutopotpuri, parvieläimiä, debattia talouskasvusta ja kotimaisten vasemmistoaktivistien suppeaa esittelyä. Treenauksen lomassa keskustelut ovat pyörineet paitsi hopun ajan tunnelmissa, myös esityksen päättävässä Utopia-osuudessa, jossa ei vielä järin utopistista kamaa ole.
Ongelmat ja tuuminnat liittyvät esitys- ja kohtausmuotoihin; siihen missä suhteessa jo valittuja tyylejä kierrätetään ja missä suhteessa pyritään luomaan uutta. Aiheet ja asiat itsessään tuovat uutta kulmaa tekemiseen, mutta välillä on sellainen olo, että tulisi olla sitä kuuluisaa pyörää keksimässä. Noh, nämä toistaiseksi treenatut edustavat enemmän tai vähemmän uudenlaista lähestymistapaa, joten sikäli voisi olla huoleti.
4-6 palasta puuttuu vielä kokonaan, pari viikkoa aikaa luontiin. Ykkösen suhteen koitan kypsytellä ongelma- ja solmukohtia ja edetä niin, että treenataan niitä kun ajatukset ovat kirkastuneet.
Huomenna tuplat, perkkuna aamutreenit ja lauantaina yhteiset.
Ongelmat ja tuuminnat liittyvät esitys- ja kohtausmuotoihin; siihen missä suhteessa jo valittuja tyylejä kierrätetään ja missä suhteessa pyritään luomaan uutta. Aiheet ja asiat itsessään tuovat uutta kulmaa tekemiseen, mutta välillä on sellainen olo, että tulisi olla sitä kuuluisaa pyörää keksimässä. Noh, nämä toistaiseksi treenatut edustavat enemmän tai vähemmän uudenlaista lähestymistapaa, joten sikäli voisi olla huoleti.
4-6 palasta puuttuu vielä kokonaan, pari viikkoa aikaa luontiin. Ykkösen suhteen koitan kypsytellä ongelma- ja solmukohtia ja edetä niin, että treenataan niitä kun ajatukset ovat kirkastuneet.
Huomenna tuplat, perkkuna aamutreenit ja lauantaina yhteiset.
maanantai 7. marraskuuta 2011
Ensimmäinen ykkönen
Eka läpäri ykkösen osalta takana.
Vahvoja tunnelmia. Vahvoja leikkauksia tyylilajista toiseen. Liki valmiita kohtauksia. Pehmeyttä ja ääri-ilmiöitä. Kontrasteja. Kesto 1 h 40 min., mikä on vähän liikaa. Juontavaa puhetta, joka ei kuulosta vielä sulavalta, sisäistetyltä. Takaosaston kaaosta. Hallittuja, ajateltuja, paikoin liian pureksittuja kohtauksia. Sellaista estetiikkaa, joka provosoi varmasti. Tyytyväisyyttä tähän seikkaan. Tyytymättömyyttä käynnistyksen hitauteen; kärryille pääsee kunnolla vasta puolen tunnin jälkeen. Vihan aapisessa ei jokin oikein hengitä. Kansanedustajat-osio on tosi kesken, romanit kaameaa kohellusta ja ääri-islamistit löysiä tai jotenkin ilmeisiä. Vastaavasti vaikkapa vihan ja pelon kierre, ihan alku looppeineen ja jenkkikristityt futaavat tosi hyvin.
Tämmöisiä ensipintoja. Tyypit jäi harkkaamaan kakkosen alun musahommia. Uusi viikko käynnissä, paljon odotuksia ilmassa.
Vahvoja tunnelmia. Vahvoja leikkauksia tyylilajista toiseen. Liki valmiita kohtauksia. Pehmeyttä ja ääri-ilmiöitä. Kontrasteja. Kesto 1 h 40 min., mikä on vähän liikaa. Juontavaa puhetta, joka ei kuulosta vielä sulavalta, sisäistetyltä. Takaosaston kaaosta. Hallittuja, ajateltuja, paikoin liian pureksittuja kohtauksia. Sellaista estetiikkaa, joka provosoi varmasti. Tyytyväisyyttä tähän seikkaan. Tyytymättömyyttä käynnistyksen hitauteen; kärryille pääsee kunnolla vasta puolen tunnin jälkeen. Vihan aapisessa ei jokin oikein hengitä. Kansanedustajat-osio on tosi kesken, romanit kaameaa kohellusta ja ääri-islamistit löysiä tai jotenkin ilmeisiä. Vastaavasti vaikkapa vihan ja pelon kierre, ihan alku looppeineen ja jenkkikristityt futaavat tosi hyvin.
Tämmöisiä ensipintoja. Tyypit jäi harkkaamaan kakkosen alun musahommia. Uusi viikko käynnissä, paljon odotuksia ilmassa.
lauantai 5. marraskuuta 2011
27 päivää
Mainio treeniviikko takana, Kekri-juhla edessä. Ilkka on ollut maanantai-illasta lähtien messissä ja treenaus on painottunut musiikilliseen työstöön. Paino on jakautunut tasaisesti molempiin näytöksiin. Kakkonen on vielä lapsen kengissä; materiaalin luominen ja uuden synnyttäminen jatkunee ensi-illan porteille saakka. Kaiken kaikkiaan etunoja on sitä mitä pitääkin. Täältä pesee, jo treeneissä.
Viimeinen viikonloppuvapaa. Maanantaina rykäistään ykkönen ekaa kertaa kokonaan läpi. Sinne tuli vielä kokonaan uusi kohtaus, joka valottaa Suomessa vellovaa maahanmuuttokeskustelua taatusti tuoreesta näkökulmasta. Vasemmisto-osion suhteen ollaan luettu paljon ja kehitelty alkujakson erityisen kriittisiä sävyjä. Bändikamat on myös kaivettu esiin, blink blink ;)
Kalenteria selaillessa meinaa taipua välillä nyrkki suuhun. Ihteä ja kamuja pystyy rauhoittelemaan lähinnä fiilistelytuokioiden ns. historian valolla - toisia näytöksiä on ennenkin tehty sutjakkaassa aikataulussa. Kuormaa, tietoa, tajua käytettävissä olevista tyyleistä ja tekemisen henkeä alkaa olla siinä määrin, että kaikki on mahdollista. Fokus onkin nyt lähinnä siinä, mitä asioita kakkoseen valikoidaan ja miten keinovalikoima pidetään loppuun asti yllätyksellisenä, mutta johdonmukaisena. Kas, siinäpä haastetta kerrakseen.
Tihenevää kutinaa kohti!
Viimeinen viikonloppuvapaa. Maanantaina rykäistään ykkönen ekaa kertaa kokonaan läpi. Sinne tuli vielä kokonaan uusi kohtaus, joka valottaa Suomessa vellovaa maahanmuuttokeskustelua taatusti tuoreesta näkökulmasta. Vasemmisto-osion suhteen ollaan luettu paljon ja kehitelty alkujakson erityisen kriittisiä sävyjä. Bändikamat on myös kaivettu esiin, blink blink ;)
Kalenteria selaillessa meinaa taipua välillä nyrkki suuhun. Ihteä ja kamuja pystyy rauhoittelemaan lähinnä fiilistelytuokioiden ns. historian valolla - toisia näytöksiä on ennenkin tehty sutjakkaassa aikataulussa. Kuormaa, tietoa, tajua käytettävissä olevista tyyleistä ja tekemisen henkeä alkaa olla siinä määrin, että kaikki on mahdollista. Fokus onkin nyt lähinnä siinä, mitä asioita kakkoseen valikoidaan ja miten keinovalikoima pidetään loppuun asti yllätyksellisenä, mutta johdonmukaisena. Kas, siinäpä haastetta kerrakseen.
Tihenevää kutinaa kohti!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)