On taas se aika vuodesta! Mikä on kyllä heti kärkeen pikkaisen liioittelua, sillä Mikkelissä on männä vuosina käyty ja oltu käymättäkin. Mutta hudaa, tämä, matkallelähtö nyt, on, on! Esitys on kuosissa, porukka iskussa, muutamia pieniä tuoreita lisiäkin on matkassa, tarkennuksia. Esiinnymme tälläkin kertaa kaupungissa kahdesti (MUMia unohtamatta!), vedot on vanhan sotilaskodin eli sotkun tiloissa la klo 20 ja su klo 10. Jälkimmäiseen esitykseen on kuulemma vielä viljalti tilaa, mitä en ihmettele yhtään; hölmömpää esitysaikaa saa hakea. MUM sen sijaan myytiin muutamassa minuutissa loppuun, mikä kertoo joko siitä että esitys on kovempi tai sitten myös siitä, että sen esityksen teemoille festareilla on viljalti katsoja- ja kuulijakuntaa.
Kaivoin aamutuimaan arkistojen aarteesta elikkäs
täältä kuvan esitystilasta.
Katsomo on samoinpäin kuin kuvassa, mikä oli pieni pettymys, sillä emme saa näin toisen peräseinän vinttitilaa käyttöömme, mutta taipuu se näinkin, muutamilla asemointimuutoksilla. Muilta osin Sotkulla on aina tunnelma, tekniikka ja meininki kohdallaan. Ei valittamista.
Kohottaa kivasti aika arkista, pitkää ja paahteista tammikuuta, tämä Mikkelin riento. Eikun rennon röyhkeällä retkimielellä Mannerheimin perillisiä moikkaamaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti