Topakka kuusituntinen lauantaipäivä iltaryhmän kanssa takana. Väännettiin, hierottiin, hinkattiin, testattiin, ronklattiin, veivattiin ja skulattiin yhtäjasamaa "vihan aapinen" -kohtausta. (Käytiin me lenkilläkin!) Ohjaaja oli kuvitellut tehneensä tarkat suunnitelmat kohtauksen varaan ja olevansa selkeillä vesillä päivän epistolan suhteen. Toisin kävi. Hakusessa tuntuivat olevan niin suunnat, näkökulma, esittämisen tapa kuin sisällötkin. Tai ei hakusessa, vaan ristikkäisissä, osin toisensa poissulkevissa pontimissa. Loppuiltapäivästä alkoi sitten kirkastua, mitä sille pitää tehdä, kun yhdessä eri vaihtoehtoja kokeiltiin. Että hyvä niin, vaikka "tehoton" (=ennakkoonkuviteltua vähemmän aikaansaavampi) päivä vähän sapettaakin.
Ohjaaminen on melko pitkälti otollisen tilan luomista sille, että jotakin (luovaa, kiinnostavaa) voisi syntyä. Mutta lystiä voi välillä lähestyä myös siitä suunnasta, että tekee suunnitelmat aika tarkoiksi - tai siis kuvittelee tekevänsä - ja työstää näyttämölle mielikuviensa koreografiaa. Olen monesti kokenut, että prosessin alkumetreillä jälkimmäinen tuo kirkkaampaa matskua kuin demoilu, mutta se myös vaatii riittävän määrän demoilua ja tutkimustyötä alleen, jotta kykenee "näkemään". Toisaalta tällainen ohjaaja- ja visiolähtöinen työskentely on jotenkin kantturaista ja vanhanaikaista; nautinnollisempaa prosessissa oleminen on, kun tunne vastuun, luomistyön ja kokeilunilon jakautumisesta on jaettu. Miten jakavuuteen / itse- ja yhteisohjautuvuuteen liittyviä työtapoja voisi keksiä, kehittää, jalostaa?
Treenien ilostuttavan säpäkän meiningin taustalla on paljon juuri sellaista perusduunia, joissa suunnataan energioita yhteistä tutkimuskenttää kohti, luodaan hengittävää, hikistä tilaa ja avataan maastoa myös henkilökohtaisen kautta. Siitä on syytä pitää kiinni. Puskemalla syntyy vähänlaisesti mitään mainitsemisenarvoista.
Yhtä kaikki, ensi viikolla pitäisi taas roiskia ja tarkentaa asioita eespäin nimenomaan näyttämöllisessä mielessä. Ilkka tulee kuvioihin ja Soile kans ja lysti saadaan siis musiikillis-visuaalisissa mielissäkin auki ja aluille. Tykkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti